Teos alkaa matkalla Tukholman kautta kohti Yhdysvaltoja, jonne kirjoittaja matkustaa nuoruuden innolla ja suomalaisella itsetunnolla. Matka taittuu mukavasti valtamerialuksella, jossa laivan insinöörien kanssa virinneet keskustelut tarjoavat tilaisuuden pohtia Suomen ruotsalaisten asemaa ja kansallista luonnetta. Perillä New Yorkissa vastassa on huimaava pilvenpiirtäjien ja hektisen sykkeen maailma, jossa vastasyntyneen siirtolaisen on heti opittava selviytymään. Kirjoittaja kuvailee elävästi Manhattanin vilinää, Roxy-teatterin valtavia vaudevillenäytöksiä ja Haarlemin suomalaisyhteisön sisäisiä kiistoja.
Sisämaahan suuntautuvat matkat vievät Ohioseudulle ja Chicagoon, joiden kautta avautuu näkymä amerikkalaisen yhteiskunnan kääntöpuolelle. Teos ei kaihoda tarttua siirtolaisten keskinäisiin kiistoihin, poliittisiin hölmöilyihin ja uskonnolliseen kiihkoiluun, jotka repivät yhteisöjä. Kirjailija kulkee amerikkalaisen arjen läpi tarkkanäköisenä pilkkaajana, joka ei säästele sen enempää itseään kuin vastapuolen puoluepukareitakaan.
Matka jatkuu halki Minnesotan aina Uuden Englannin puolelle, josta löytyy tutumpia ja rauhallisempia suomalaisasutuksia. Lopulta matka päättyy haikeisiin hyvästeihin ja paluuseen kohti kotimaata, kun siirtokansa pakkaa laukkunsa ja palaa Atlantin yli Suomeen. Teos piirtää rehellisen ja elävän kuvan suomalaisen siirtolaisen mielenmaisemasta ja uuden maailman houkutuksista.
